Heinäkuun kuva: Madontappajaisryyppy
Heinänkorjuuseen valmistauduttiin ennen erityisin menoin. Heinätöissä oli juhlan tuntua, päälle puettiin puhtaat vaatteet ja sielu puhdistettiin käymällä kirkossa heinäripillä heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Kirkollisen perinteet lisäksi heinämiehet ja -naiset ylläpitivät toisenlaista perinnettä, madontappajaisia.
Vanhan pohjoismaalaisen käsityksen mukaan käärmeet ja muut syöpäläiset olivat vallassa kesän kuumimpina aikoina. Vanha tanskalainen nimi heinäkuulle on ”Orme-maaned”, eli käärmekuu. Muinaisskandinaavisessa tarustossa tuonelan lohikäärmeiden ruhtinas Nidhug-lohikäärme sai tällöin vallan maan päällä. Keskipäivän porottavan auringon lisäksi heinäntekijöiden ainoa huolen aihe olikin heinikossa piileskelevä käärme, jota on kutsuttu Lounais-Suomen murteissa madoksi. Käärmettä on ilmeisesti pyritty karkottamaan ja mikäs karkottaisi kutsumattoman vieraan tehokkaammin kuin tuhti ryyppy viinaa.
Toiset muistelevat, että ryyppy on otettu, jotta heinä- eli niittymato kuolisi, eikä pääsisi pilaamaan satoa. Huittisten kunnassa ollaan muisteltu, että sadonkorjuun ensimmäisenä päivänä oli tapana kulkea talosta taloon matoja tappaen eli ryyppyjä nauttien. Ensimmäisen päivän juhlinnan jälkeen aloitettiin kuitenkin kova työnteko.