Näyttelyyn ja syvemmälle: Virstanpylväitä
Maatalouden aika -näyttely esittelee suomalaisen maatalouden tarinaa 3000 vuoden ajalta. Aikamatkaa jäsentävät ”virstanpylväät”, jotka kertovat ajan kulumisesta sekä kiteyttävät maatalouden luonteen kulloisenakin aikana.
Pylväät jakavat myös keskeistä tilastotietoa maataloudesta. Esimerkiksi ihmisten ja viljemien määrän suhteuttaminen toisiinsa kertoo paljon maatalouden mahdollisuuksista ruokkia ihmisiä. 1500-luvulla Suomessa oli noin yhdeksän ihmistä yhtä viljelmää kohti. Seuraavina vuosisatoina suhde muuttui hyvin hitaasti. 1880-luvulla kutakin viljelmää kohti Suomessa oli 12 ihmistä ja vielä 1970-luvullakin 17 ihmistä. 2010-luvulle tultaessa suhdeluku oli ottanut aimo harppauksen: jokaista viljelmää kohti oli 100 ihmistä.
Toinen suhdeluku, jonka pylväät kertovat on ihmisten ja lehmien määrän suhde. Se onkin kimurantimpi kuin ihmisten ja viljemien suhde. Lehmien tarkoitus maataloudessa on muuttunut ajan kuluessa. Perinteisessä maataloudessa lehmät tuottivat peltojen lannoitukseen välttämätöntä lantaa, joka oli merkityksellisempää kuin maito, jota saatiin melko vähän puutteellisen ruokinnan vuoksi. 1800-luvun lopulta alkaen lehmien tuotos on kasvanut aina näihin päiviin asti. Näin ollen entisajan lehmä ei vastaa nykylehmää. 1900-luvun kuluessa ihmiset alkoivat käyttää yhä enemmän maitoa. Maidon käyttö on kuitenkin muuttunut paljon erilaisten maitotuotteiden kehityksen myötä. Virstanpylväät kertovatkin meille, että 1500-luvulla yhtä lehmää kohti Suomessa oli kolme ihmistä. Suhde pysyi pitkään hyvin vakaana. 1970-luvulla lehmää kohti oli viisi ihmistä. 2010-luvulle tultaessa lehmää kohti on jo 20 ihmistä.
Lisäksi virstanpylväät kertovat viljelykasvien yleisyydestä. Tiedätkö sinä, mikä oli yleisin viljelykasvi 1880-luvulla?
