Tuohinen kylvövakka

Kesäkuun alku on oivaa kylvöaikaa. Kylvö ajoitettiin vanhojen ja hyväksi koettujen muistisääntöjen mukaan pyhimyskalenteria mukaillen. Esimerkiksi ohra kylvettiin Urbanuksen (25.5.) ja Eskon (12.6.) päivän välillä. Nauris ja hamppu kylvettiin myös Eskon päivän aikoihin, ja peruna meni maahan jo viikkoa aikaisemmin Kustaan päivän tienoilla (6.6.).

Kylvön yhteydessä kasvatettavat siemenet ripoteltiin peltoalueelle, jonka jälkeen pelto äestettiin kevyesti ja pinta jyrättiin tiiviiksi ja sileäksi. Käsin kylväessä siementen kantamiseen on käytetty erilaisia välineitä siemenpusseista kylvövakkoihin. Länsisuomalainen vakka on yleensä valmistettu laudasta, kun taas itäsuomalainen vakka on yleensä punottu tuohesta.

Kesäkuun kuukauden esineeksi valittu kylvövakka, lempinimeltään kopsa, on valmistettu tuohesta. Vakka on kotoisin Suistamolta, joten se mukailee juurikin alueelleen tyypillistä vakkatyyppiä. Vakka on punottu tuohesta. Astian alareuna on kulmikas, mutta sen yläreunaan on punottu puinen vanne, jonka ansiosta vakan suu on soikion muotoinen. Vakalla on korkeutta noin 15 cm. Astian suulta katsottuna se on 46 cm pitkä ja 38 cm leveä.

Vakka oli aikanaan osa Viikin maatalousmuseon kokoelmia. Nykyään se on esillä museossamme Viikin maatalousmuseon esineitä esittelevässä Ennen koneita -näyttelyssä yhdessä muiden kylvöaiheisten esineiden kanssa.