8/2018 Kääntöaura eli vältti

Ruotsalaisten esikuvien pohjalta erityisesti Pohjanmaalla alettiin 1700-luvun lopulla valmistaa kääntäviä auroja, joiden siipi oli taottu raudasta. Näitä kutsuttiin ”närpiöläisiksi” tai ”ilmajokelaisiksi” ja niiden käyttö levisi 1800-luvulla melko nopeasti koko maahan aina Savoa ja Kainuuta myöten. Etelä-Karjalaan kääntöaura levisi idästä ja sai venäläisperäisen nimen ”luukka”. Venäläisten ja läntisten mallien pohjalta kääntöauraa kehiteltiin edelleen myös Karjalassa. Tässä Antreasta Karjalan kannakselta peräisin olevassa aurassa vantaan etureuna on muotoiltu leikkaamaan viillosta skotlantilaisauran tapaan.

Esillä oleva aura kuuluu Suomen maatalousmuseolle lahjoitettuun Viikin maatalousmuseon kokoelmaan.