2/2018 Taikinatiinu

Leipä leivottiin ennen kotona ja omalla pellolla kasvatetusta viljasta. Leivän kohotukseen käytetty taikinajuuri säilyi taikinatiinussa, jota ei saanut pestä eikä päästää homehtumaan. Leipomisen taito siirtyi äidiltä tyttärelle ja tavoissa saattoi olla paikkakuntakohtaisia eroja.

Leivottaessa juuri herätettiin kaatamalla tiinuun lämmintä vettä ja ruisjauhoja ja jättämällä seos käymään. Kupliva juuri kaadettiin tiinusta taikinakaukaloon, jossa taikina vaivattiin ja kohotettiin.

Kuukauden esineeksi on valittu kimpilaudoista koottu, iso 2-korvainen puuastia, taikinatiinu. Tiinun korvat ovat umpinaiset ja sen alaosassa on kolme puista vannetta. Edessä yläreunassa on puinen kaatonokka. Tiinun pohjaan on kaiverrettu vuosiluku 1886.

Taikinatiinu, paljon muuta leivontaesineistöä ja tietoa suomalaisesta ruisleivästä on esillä Saran vaihtuvien näyttelyiden tilassa vuoden 2018 loppuun saakka.

Ruisleipä – suomalainen ruisleipä nyt ja ennen