Tähän aikaan vuodesta: huhtikuu
Huhtikuu ja sitä seuraavat kolme kuukautta ovat saaneet nimensä talonpojan vanhasta työkalenterista. Tähän aikaan vuodesta mentiin kaatamaan suuret havupuukasket, joiden vanha nimi oli huhta. Huhdan vastakohtana olivat asutuksen lähellä sijaitsevat nuoret lehtipuukasket. Huhta taipuu yhdyssanoissa muotoon huhti-, joten kuukausi on nimetty huhtikuuksi.
Huhdan kaataminen oli tehtävä ennen kuin kevätmahla alkoi nousta runkoihin, jolloin ne kaadettuina kuivuivat nopeammin. Huhdat sijaitsivat kaukana asutuksesta ja huhtikuussa pääsi vielä hyvällä onnella hiihtäen kaukaisillekin saloille. Tämä aika vuodesta oli otollisin hetki alustaa uuden pellon käyttöönotto, sillä toukokuussa alkoivat jo kylvöön liittyvät kevättyöt.
Kuva: Mauno Manninen, Pielisen museo CC BY 4.0
Maanviljely on vaativa laji ja uutta peltoa oli raivattava koko ajan lisää. Suomessa oli rinnakkain kaksi viljelytapaa peltoviljely ja kaskiviljely. Kaskiviljelyssä metsä kaadetaan ja puut jätetään kuivumaan tulevan pellon alueelle. Kun puut ovat kuivuneet tarpeeksi, ne poltetaan. Puuhun sitoutuneet ravinteet päätyvät maaperään hedelmällisen tuhkan muodossa ja kaskesta saattoikin ensimmäisenä viljelyvuotena saada ison sadon. Peltoviljelyssä taas maa-alaa vuoroin viljellään ja vuoroin pidetään kesannolla. Pellot sijaitsivat lähellä asutusta ja ne lannoitettiin lehmän lannalla.
Kansan suussa huhtikuulla oli myös muita nimityksiä. Sulamakuu ja suvikuu viittaavat molemmat samaan asiaan, eli säiden leutonemiseen. Suvi tarkoittaa Itä- ja Pohjois-Suomessa talvista suojasäätä.
Metsästys on vaikuttanut sekin tämän ajanjakson nimeämiseen. Kiimakuu viittaa metsälintujen soidinaikaan. Metsälintujen soitimelta pyynti oli hyvin merkittävä huhtikuun aikainen taloustoimi.
Kuva: Y. Toivanen, Suomen Metsästysmuseo CC BY-NC-ND 4.0
