Naistenviikko

Naistenviikolla 18.-24.7. nimipäiviään juhlivat vain naiset. Viikon säitä on päivystetty ja kauhulla odotettu, sillä heinäkuussa peltotyöt ovat kovimmassa käynnissä, eikä sadetta haluta satoa pilaamaan. Väitettiin, ettei viikosta selviä kuivin saappain, sillä naiset ovat niin pahoja itkemään. Erinäisiä sanontoja on syntynyt naistenviikolle, ja viikon sadepäivät pistetään kunkin naisen niskoille. Erityisesti varottiin Marketan päivää, sillä ”jos Markena sataa, sataa seitsemän viikkoa.”

”Jos on poudat, niin varokaa ämmäviikkoa, kyllä ämmät kastelee.” Kuva: Suomen maatalousmuseo Sarka

Todellisuudessa heinäkuun loppupuolisko on sateista aikaa, kuten keski- ja loppukesä yleensäkin. Ilmatieteenlaitoksen mukaan täysin poutaisia naisten viikkoja on vain yksi kymmenessä vuodessa. Vuodesta 1961 eteenpäin täysin sateisia viikkoja on ollut hieman poutaviikkoja enemmän, mutta tyypillisesti naistenviikkona sataa kolmena tai neljänä päivänä.

Reeta pissii pirahuttaa. Kuva Erkki Tanttu, Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto -teoksesta.

Naistenviikko on syntynyt sattumalta vuosisatojen saatossa. Keskiaikaisessa Turun hiippakunnan kalenterissa kahden naispyhimyksen, Maria Magdaleenan (josta johdettiin myöhemmin nimi Leena) ja Kristiina Neitsyeen muistopäivät sattuivat samalle viikolle ja tätä onkin pidetty naistenviikon pohjana.

Kolmannen pyhimyksen, Margareta Antiokialaisen (myöhemmin Margareeta ja Marketta), muistopäivä siirrettiin vuonna 1706 heinäkuun 13. päivästä 20. päivään, jolloin viikolla oli jo kolme naista.

Uskonpuhdistuksen jälkeisessä Suomessa lapsille ryhdyttiin antamaan raamatullisia nimiä. Saara– ja Johanna– lapsia on kastettu jo 1600-luvulta lähtien, mutta kansan almanakkaan Sara tuli vuonna 1709, kunnes vuonna 1852 jälleen muutettiin jälleen Saaraksi. Johanna sai oman päivänsä vuonna 1755.

Suomen ollessa Venäjän suuriruhtinaskunta nimi-inspiraatiota haettiin keisarisuvusta. Vuonna 1868 kalenteriin ilmaantui Olga, Venäjän ensimmäisen kristityn hallitsijan suuriruhtinatar Olgan (k. 969) sekä suuriruhtinatar Olga Fjodorovnan (s. 1839) mukaan.

Viimeinen silaus tapahtui kun Rieti ja Riika vievät nimipäiväpaikan Freedrikiltä vuonna 1929. Vuoden 1950 nimipäiväuudistuksessa päivälle jäi kuitenkin vain Riikka. Ruotsinkielisessä kalenterissa Fredrik on pitänyt paikkansa ja fruntimmersvecka kestää vain kuusi päivää.

Sormet ristissä naistenviikkoa odottamaan!

Poutaa toivotaan heinäntekoajalle. Kuva: Suomen maatalousmuseo Sarka

Naistenviikon nimipäivät: 

18. heinäkuuta – Riikka

19. heinäkuuta – Sari, Saara, Sara, Salla, Salli, Sarita

20. heinäkuuta – Marketta, Maarit, Reetta, Reeta, Maaret, Margareeta

21. heinäkuuta – Johanna, Hanna, Jenni, Jenna, Jonna, Hannele, Hanne, Joanna

22. heinäkuuta – Leena, Matleena, Leeni, Lenita

23. heinäkuuta – Olga, Oili

24. heinäkuuta – Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Krista, Kiia, Tinja