Neliömetri pellavaa -hanke

Pellava kukkii Sarka-museolla elokuussa 2022. Kuva: Maileena Vaajoensuu, Suomen maatalousmuseo Sarka

Sarka-museo on tämän vuoden ajan ollut mukana Taitoliiton, Maa- ja kotitalousnaisten sekä Proagrian kanssa toteuttamassa perinne- ja käsityöhanketta Neliömetri pellavaa. Projekti on saanut alkunsa Ruotsista 1 kvm lin -projektista, joka on viime vuonna houkutellut tuhansia innostuneita harrastajia tutustumaan tämän perinteisen kuitukasvin kasvatukseen. Tänä vuonna Ruotsin käsityöjärjestö kutsui mukaan hankkeeseen käsityöjärjestöt pohjoismaista ja Suomessa Taitoliitto pyysi mukaan muita organisaatioita. Hankkeen tarkoituksena on jakaa tietoa kuitupellavan viljelystä ja käsittelystä sekä kannustaa ihmisiä kokeilemaan itse sen viljelyä.

Koska Neliömetri pellavaa -hankkeen tarkoitus on kannustaa ylläpitämään vanhoja perinnetietoja ja -taitoja, on Sarka-museo sille luonteva yhteistyökumppani. Sarasta löytyy asiantuntemusta niin perinteisistä viljelytavoista ja käsityömenetelmistä, työkaluista kuin talkooperinteistäkin. Lisäksi hankkeeseen liitettiin vielä osaksi nykydokumentointi ja muistitiedon keruu, joiden tarkoitus on kerätä tietoa uusien viljelijöiden kokemuksista sekä perinteiseen pellavanviljelyyn liittyviä muistoja.

Pellavansiemeniä jaettiin myös Sarka-museolla, mukaan sai viljelyohjeet. Kuva: Elsa Hietala, Suomen maatalousmuseo Sarka.

Aikaisin keväällä 2022 heti projektin toimijoiden järjestäydyttyä todettiin, että työhön pitää ryhtyä heti, jotta viljely saadaan alkuun jo samana keväänä. Saman tien alkoivat järjestelyt kuitupellavan siementen tilaamiseksi. Perusteellisten selvittelyjen jälkeen todettiin, ettei kuitupellavan siemeniä ollut mahdollista saada hankkeen tarkoituksiin kotimaasta. Lopulta Lisette -pellavan siemenet tilattiin Ruotsista ja niitä päästiin jakamaan toukokuussa Taito-yhdistysten ja Maa- ja kotitalousnaisten sekä Sarka-museon kautta.

Ajankohtainen tiedotus sekä omat kotisivut ovat olleet suureksi avuksi tiedon jakamisessa. Viljelyohjeita kirjoitettiin allekirjoittaneen toimesta, apua ja tarkennuksia niihin saatiin ProAgrian Riitta Savikurjelta. Sisältöä sivuille pellavaperinteistä keräsi Taitoliitossa myös Anna-Mari Raunio. Suurelle yleisölle ohjeita, kokemuksia ja perinteitä jaettiin kahdessa webinaarissa, jotka järjestettiin touko- ja elokuussa. Tilaisuudet saivat valtavan hyvän vastaanoton ja samalla me hankkeen toteuttajat olemme saattaneet todeta tällaisen tiedon jakamiselle todella olevan tarvetta.

Petra Penttilä kehrää pellavaa Sarka-museon Köyrimarkkinoilla. Kuva: Elsa Hietala, Suomen maatalousmuseo Sarka.

Yleisö pääsi tutustumaan pellavan käsittelyn vaiheisiin käytännössä Sarka-museon järjestämillä Köyrimarkkinoilla syyskuun alussa. Museon oma pellavapelto kasvoi tänä vuonna poikkeuksellisen komeaksi ja työnäytöksissä esiteltiin pellavan nyhtäminen, rohkiminen, loukutus, lihtaus, häkilöinti ja kehrääminen. Maa- ja kotitalousnaisten Helena Velin oli mukana talkoissa esittelemässä hanketta sekä kokeilemassa pellavan käsittelyä. Mukaan oli hankkeen verkostojen kautta saatu myös muutama muu innokas talkoolainen ja päivä sujui yli tuhannen markkinakävijän ihmetellessä näitä harvinaisia käsityötaitoja.

Pellavan käsittely kuiduksi ja valmiiksi tekstiileiksi on monivaiheinen ja työläs prosessi. Nykyihmisille käsittelyn työvaiheet ovat vieraita ja voikin ajatella niiden tuntemisen lisäävän ymmärrystä kestävästä kehityksestä ja nostavan vaatteisiin käytettyjen materiaalien arvostusta. Neliömetrin kokeilupalstalla ei saa tuotettua vielä merkittävää kuitumäärää langaksi asti, mutta viljely ja käsittelyvaiheiden kokeilu ovat hyvä väylä perehtyä tekstiilimateriaalin tuotantoprosessiin. Hankkeeseen voi osallistua kuka tahansa, jolla on käytettävissä neliön viljelyala ja pellavaa voi viljellä vaikka kaupunkipalstan kasvilaatikossa tai isompana alana omalla pellolla.

Mari Nurmisto nyhtää pellavaa Sarka-museon Köyrimarkkinoilla. Kuva: Elsa Hietala, Suomen maatalousmuseo Sarka.

Amanuenssi Elsa Hietala