Puhutko maataloutta?

Kävijöiden huomiota ovat herättäneet eri puolille Ennen koneita -näyttelyä sijoitetut sanonnat, jotka liittyvät näyttelyn teemoihin. Käytämme arkikielessä paljon maataloudesta tai entisajan arjesta peräisin olevia sanoja ja sanontoja täysin ajattelematta niiden merkitystä.

Härveli ei ole mikä tahansa vekotin, se on eloviikatteen siipi. Suomen maatalousmuseo Sarka

Onko pasmat sekaisin? Kuten monessa muussakin sanonnassa, tässäkin konkreettinen toiminta on muuttunut abstraktiksi. Meillä 2000-luvun ihmisillä pasmat sekoavat päässämme, kun taas entisajan emännän pasmat olivat aivan käsin kosketeltavia. Kehrätyt langat kieputettiin vyyhdiksi vyyhdinpuun avulla. Pasma muodostui 60 kierroksesta lankaa, joka pidettiin järjestyksessä sidoslangan eli pasmalangan avulla. Pasmojen seottua jouduttiin siis selvittelemään lankoja.

Oikealla vyyhdinpuu, jolla kehrätyt langat kierrettiin vyyhdeiksi. Suomen maatalousmuseo Sarka.

Samalla tavoin konkreettisesta toiminnasta ajattelun tasolle on siirtynyt pohtiminen. Se merkitsee tärkeiden asioiden erottamista vähemmän tärkeistä. Kun nykyisin pohdimme ajatuksissamme, entisajan ihmiset pohtivat erotellen viljan jyviä puintiroskista eli akanoista. Myös jyvien erottaminen akanoista on saanut konkreettisesta merkityksestä irrallisen merkityksen sanontana.

Oletko koskaan miettinyt, miten on saanut alkunsa seurustelukumppanin löytymisestä kertova sanonta siitä, kuin vakka kantensa valitsee? Kun puisia vakkoja tehtiin myyntiin ja lähdettiin valmiiden vakkojen kanssa markkinoille, eri kokoiset vakat ja kannet pakattiin matkaa varten sisäkkäin nippuihin. Perillä vakat ja kannet soviteltiin taas toisiinsa.

Keskellä vakka, jonka sanotaan valitsevan kantensa. Suomen maatalousmuseo Sarka.

Routa ajoi porsaan kotiin aivan konkreettisesti silloin, kun siat saivat etsiä itse ruokansa luonnosta. Pitkällekin retkelle lähtenyt sika kyllä palasi kotiin syksyn tullen, kun routaantunutta maata ei enää voinut tonkia ja nälkä alkoi kurnia suolissa.

Lyövätkö jalkasi loukkua. Ennen loukulla lyötiin pellavia. Suomen maatalousmuseo Sarka.

Usein sanontojen alkuperä on jotain aivan muuta kuin voisi ensi alkuun kuvitella. Esimerkiksi saada jauhot suuhunsa ei liity mitenkään ruuanvalmistuksessa käytettyihin jauhoihin. Lankkuja sahattiin ennen kahden miehen käyttettävän lankkusahan avulla. Sahattava puu oli telineellä niin, että toinen sahuri oli sahattavan puun ylä- ja toinen alapuolella. Sahanpurut tippuivat luonnollisesti alaspäin, jolloin alasahuri oli jatkuvassa vaarassa saada sahajauhot suuhunsa, ellei ymmärtänyt pitää suutaan kiinni.

Lankkusaha, jonka alasahuri saattoi saada sahajauhot suuhunsa. Suomen maatalousmuseo Sarka.

Näin poikkeusaikoina voi tulla vastaan monia hankalia tilanteita. Silloin kannattaa muistaa sanonta: ”kierrä, älä kiroa!” sanoi kivi kyntäjälle. Entisaikaan pelloilla kiviä saattoi tulla vastaan tämän tästä. Sanonta muistuttaakin, että aina ei kannata väkisin puskea eteen tulleiden esteiden läpi, joskus on järkevämpää kiertää ne.

Ennen koneita -näyttely perustuu Viikin maatalousmuseon kokoelmaan, ja se esittelee omavaraisen kotitalouden työ ja toimet viljanviljelystä karjanhoitoon ja ruuanvalmistuksesta käsitöihin.