Modernin keittiön synty

Suomen maatalousmuseo Sarka.

Nykypäivänä keittiötä pidetään olennaisena ja normaalina osana asuntoa. Meillä kaikilla on todennäköisesti myös pääpiirteissään hyvin samanlainen käsitys siitä, mitä normaalista keittiöstä löytyy: jääkaappi, tiskipöytä, liesi/uuni, työtaso(ja), kaappeja sekä ruokapöytä tuoleineen. Kuitenkin se, mitä me ymmärrämme keittiöllä nykypäivänä, on yllättävän uusi keksintö ja lähti muotoutumaan Suomessa 1900-luvun alussa. Voisi jopa sanoa, että asuntojen huoneista nimenomaan keittiö on kokenut huimimman muutoksen 1900-luvun aikana.

Arkkitehti ja kirjailija Salme Setälä kirjoitti vuonna 1931 ilmestyneessä kirjassaan Keittiön sisustus seuraavasti:

”Kaksikymmentä vuotta sitten ei keittiö ollut mikään ongelma, ei ainakaan sosiaalinen ongelma. Oliko keittiö oleva suuri vaiko pieni, oliko ruoanvalmistuspöytä sijoitettava lieden vaiko astiakaapin lähettyville, millä astianpesupöytä oli katettava, mikä oli sopivin työpöydän korkeus olivat kysymyksiä, joille tuskin kukaan uhrasi todellista ajatusta.

Maailmansota kirjoitti uuden lehden keittiön historiaan.

Maailmansota, sen mukana elintarvikepula, muuttuneet varallisuussuhteet, tonttihintain nousu, huimaavasti kallistuneet rakentamiskustannukset, naisen itsenäistynyt asema, mainitaksemme vain joitakin näkökohtia, tekivät vallankumouksen keittiössä, pakottivat suunnittelemaan ”nykyaikaisia” keittiöitä, joiden päämäärä on: työt on suoritettava mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman vähällä voimaintuhlauksella.”

Setälän lainaus kertoo siitä, kuinka keittiöiden suunnitteluun alettiin kiinnittää sotien välisenä aikana huomiota oikeastaan ensimmäistä kertaa niin arkkitehtien, asuntoreformistien kuin kotitaloustyötä tekevien toimesta. Keittiöiden järjestystä ja varustelua koskevat vaatimukset kasvoivat.

Saran Ruokamuseon projektisuunnittelija Laika Nevalainen kertoo seuraavissa videoissa keittiöiden historiasta Suomesta. Esitelmässä selviää, mistä nykyisinkin keittiöiden suunnittelussa näkyvät periaatteet ovat kummunneet.

Osa 1: Ruoanvalmistustilat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa

Esitelmän ensimmäisessä osassa käydään läpi sitä, minkälaisissa oloissa suomalaiset niin maaseudulla kuin kaupungeissakin laittoivat ruokaa ennen kuin moderneja keittiöitä alettiin suunnitella.

Osa 2: Kotitalouskysymys Suomessa

Toisessa osassa pureudumme siihen, miksi kotitalouksista ja niiden keittiöistä kiinnostuttiin ja alettiin keskustelemaan 1900-luvun alkupuolen Suomessa.

Osa 3: Modernin keittiön ominaisuudet

Kolmannessa osassa käydään läpi modernin keittiön pääperiaatteita, jotka olivat eriyttäminen, puhtaus, rationalisointi ja standardointi.

Osa 4: Keittiöiden varustus ja 1970- ja 1980-lukujen keittiöt

Esitelmän viimeisessä osassa tutustutaan keittiön varusteissa kuten astianpesussa ja kodinkoneissa tapahtuneisiin muutoksiin sekä kurkistetaan lyhyesti myöhempien vuosikymmenten keittiöiden suunnitteluun.