Elokuun kuva: Koulumatkalla

Tänä vuonna vietetään suomalaisen oppivelvollisuuden satavuotisjuhlavuotta! Näin koulujen alkamisviikolla onkin hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan koulutuksen ja oppivelvollisuuden historiaa ja merkitystä, sekä sitä omaa ihka ensimmäistä koulupäivää. Matkasitko kouluun yhtä reippaasti ja iloisesti kuin elokuun kuvan poika?

Reipas nuori mies koulumatkalla Karjalohjalla 1938. Kuva: Pietinen, Museovirasto, Historian kuvakokoelma, Pietisen kokoelma

Kansakoululaitos perustettiin jo vuonna 1866, mutta se ei ensimmäisten vuosikymmenten aikana tavoittanut läheskään kaikkia lapsia. Eritoten maaseudun lapsia ei välttämättä haluttu lähettää kouluun, koska heitä tarvittiin työvoimaksi. Halvempi ja huomattavasti vähemmän aikaa vievä kirkon kiertokoulu olikin monen talonpojan mielestä ainut tarvittava koulutus heidän lapsilleen. Osa myös epäili kansakoulun kasvattavan lapsista herroja, mikä ei olisi tullut kysymykseenkään. Tilastotieto vuodelta 1905 kertoo, että alle 40 prosenttia 9-15 –vuotiaista kävi kansakoulua. Sata vuotta sitten 15.4.1921 voimaan astunut oppivelvollisuuslaki tuli siis todelliseen tarpeeseen.

Oppivelvollisuuslain voimaan astumisen jälkeen suomalainen koululaitos on kokenut vielä monia muutoksia, suurimpana peruskoulun perustaminen 1970-luvulla.  Myös oppivelvollisuus itsessään on murrostilassa: tämän vuoden elokuusta lähtien oppivelvollisuus päättyy vasta sinä vuonna, kun oppilas täyttää 18 vuotta. 2020-luvun koulumaailma on hyvin erilainen kuin sata vuotta sitten. Tämän ajan koulua leimaa monialaiset oppimisympäristöt, teknologia ja etäkoulu. Koulu on kehittynyt moderniin maailmaan sopivaksi, mutta toivottavasti koululaiset matkaavat opintiellä edelleen yhtä innoissaan ja reippaana kuin poika Karjalohjalla 1938.