Ajan virta

Maiseman keskellä virtaa joki. Jokilaaksoa rajaa toisella puolella harjuselänne, toisella puolella maasto on muuten alavaa, mutta siellä kohoaa korkea kalliomäki. Jääkauden sulamisvesien keskellä kalliomäki on ollut saari meressä, mutta nyt se on maiseman korkein kohta, josta näkee kauas. Joen molemmin puolin levittäytyvät asumattomat metsämaat, mutta jokivarressa tapahtuu jotain. Siihen on pystytetty vaatimaton asumus, paja ja keittokota. Vieressä on kaskettu peltotilkku. Jokirannassa lepää kumollaan oleva yksipuinen ruuhi. Tanhuvilla käyskentelee muutama ihminen ja aitauksessa on vähän karjaa. Paikalla on asuttu jo tovi, kalliomäen laella on hautaröykkiö, esi-isien viimeinen leposija.

Maiseman tarina

Tämä on Ajan virta -pienoismallisarjan ensimmäinen osa ja Sarkajoeksi nimetyn paikan maiseman kehitystarinan alku. Sarka-museon aulassa sijaitseva vaikuttava pienoismallisarja esittelee maatalouden ja maaseudun kulttuurimaiseman muutoksen vuosisatojen ja -tuhansien aikana. Ajan virta toimii hyvin itsenäisenä teoksena, mutta sen voi nähdä myös havainnollisena johdantona Sarka-museon perusnäyttelyihin.

Ajan virta kertoo kuvitteellisen Sarkajoen kylän kehityksen aina pronssikaudesta 2000-luvulle saakka. Pienoismallin Sarkajoki ei siis esitä yhtä ainoaa olemassa olevaa maatalouspitäjää, vaan se on yhdistelmä monien paikkakuntien ja tilojen vaiheista. Kuvitteellinen Sarkajoki voisi sijaita jossain päin eteläistä Suomea.

Luonto asettaa ihmistoiminnalle raamit. Maaston muodot, ilmasto, vesistöt, maan viljavuus ja kulkumahdollisuudet ovat kaikkina aikoina ohjanneet ihmisen toimintaa. Pienoismallisarjan jokaisessa osassa paikka, Sarkajoki, pysyy samana, mutta ajan vieriessä maisema muuttuu ja siihen tulee uusia kerroksia sitä mukaa, kun ihmistoiminta mukautuu luontoon ja muuttaa sitä. Ihminen asuttaa jokivartta ja ottaa samalla luontoa haltuun – viljellen, rakentaen, laiduntaen ja muokaten maata monin eri tavoin tarpeisiinsa. Myös luonnon omat prosessit, kuten maankohoaminen ja eroosio vaikuttavat pitkällä aikavälillä maisemaan. Kulttuurimaisemassa luonnon elementit ja ihmisen kädenjälki lomittuvat aikojen saatossa toisiinsa.

Sarkajoen seitsemän ajankohtaa

Ajan virta -pienoismallisarja esittelee Sarkajoen maiseman tarinan seitsemän valitun ajankohdan kautta. Sarjan jokaiseen osaan liittyy myös sitä kuvaava äänimaisema. Ajan virta –teoksen alussa eletään pronssikautta, 1000 eKr. ja ensimmäiset pysyvät asukkaat ovat asettuneet Sarkajoen maisemaan. Paikka on taiten valittu, joki tarjoaa sekä elantoa että kulkuväylän. Sankoista metsistä asukkaat metsästävät riistaa ja pyytävät joesta kalaa. Ylimääräinen saalis viedään jokea pitkin isompaan kauppapaikkaan kaupattaviksi. Jokilaakson maaperä on viljavaa ja sitä pystyy muokkaamaan alkeellisilla työkaluilla. Tämä on tienoon paras paikka, eikä ole sattumaa että ensimmäiset tulijat ovat valinneet juuri sen asuinpaikakseen.

Sarjan seuraava osa hyppää rautakauden yli keskiajan lopulle, vuoteen 1490. Jokivarren asutus on vakiintunut ja lisääntynyt. Katolinen kirkko rakentaa pyhättöään kyläkeskustaan harjun kupeeseen. Äänimaisemassa kuuluu siltaa ylittävien Turun teinien eli kesää viettävien ylioppilaiden laulu. Tästä tarina jatkuu vuoteen 1780. Kolmensadan vuoden aikana asutusta on tullut lisää. Talot sijoittuvat tiiviisti kylätonteille. Eletään sarkajaon aikaa, jossa jokainen talo ja torppa viljelee yhteisillä peltovainioilla kapeita sarkojaan. Seuraavaksi siirrytään vuoteen 1890. Kirkonkylä on kasvanut, nyt siellä on myös kansakoulu, kunnantalo ja vaivaistalo. Vanhasta jokivarren myllystä on kasvanut menestyvä saha ja nyt joki palvelee myös uittoväylänä. Isojako on muuttanut kylärakennetta. Tiiviit taloryhmät ovat hajonneet ja kullekin tilalle on lohkottu omat pelto- ja metsämaat sekä rantaniityt.

Pienoismallisarjan alussa muutokset ovat hitaita ja myös aikaharppaukset sarjan osien välillä isompia, mutta mitä lähemmäksi nykyaikaa tullaan, sitä enemmän maiseman muutostahti kiihtyy. 1900-luvulta on jo kaksi eri tarkasteluajankohtaa – vuodet 1938 ja 1961 – aika vähän ennen sotia ja aika ennen maatalouden isojen rakennemuutosten käynnistymistä.

Ajan virta -sarjan nykyajasta kertova, sarjan viimeinen pienoismalli kuvaa vuotta 2000. Maiseman perusrakenne – jokilaakso, harjuselänne ja kalliomäki – on edelleen pääosin sama kuin kolme tuhatta vuotta aiemmin, mutta jälleen kulttuurimaisemaan on tullut uusia kerroksia. Sarkajoen kirkonkylä on syntynyt ja kasvanut maiseman solmukohtaan, jossa kaksi maiseman keskeistä elementtiä, joki sekä sen ylittävä vanha kinttu- ja karjapolku, sittemmin kylä- ja maantie kohtaavat. Paikkaan johon jo pronssikauden asukas pystytti ensimmäisen vakituisen asumuksensa. Vuonna 2000 yksi iso muutos on ajanut kirjaimellisesti Sarkajoen kirkonkylän ohi. Peltoja halkoo nyt uusi ohitustie, jonka alle on jäänyt yksi pientila ja jota varten joen yli on rakennettu uusi silta. Liikenne suihkii tätä pikatietä pitkin ja äänimaisemassa on kiireen tuntu.

Ihminen jättää jäljen

Ihmistoiminnan jäljet näkyvät kulttuurimaisemassa varhaisesta pyyntikulttuurista alkaen nykyiseen pysyvään asutukseen asti. Ajan virta -pienoismallisarja kertoo havainnollisesti Sarkajoen maiseman tarinan pronssikautisesta talosta 2000-luvun kirkonkylään.  Ajan virta havainnollistaa suurta muutostarinaa, joka koostuu monesta rinnakkaisesta polusta. Sarkajoen maiseman tarinaa voi tarkastella ainakin maa- ja metsätalouden, kylä- ja keskustarakenteen, kulttuurin ja sivistyksen, liikkumisen ja liikenteen, työn ja vapaa-ajan sekä koneellistumisen ja teknologisen kehityksen näkökulmista. Toisaalta voi keskittyä vastavuoroisesti tarkastelemaan myös sitä, onko maisemassa jotain mikä on pysynyt samana läpi aikojen.  

Ajan virta on kiehtova, helposti lähestyttävä aikamatka tyypillisen suomalaisen pikkupaikkakunnan maiseman historiaan. Teosta voi lähestyä myös oman kotipaikan historian ja omien kokemusten kautta, se tarjoaa laajasti tarttumapintaa. Yksityiskohtia on paljon ja joka katselukerralla voi löytää jotain uutta. Ajan virta tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia museokävijän omille havainnoille, oivalluksille ja myös mielikuvitukselle.

Pienoismallisarjan lopussa museokävijä voi pohtia myös, entä jos sarjassa olisi vielä kahdeksas osa, Sarkajoki 2020-luvulla? Mitä viimeisen kahdenkymmen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia voisimme silloin nähdä jokilaakson maisemassa? Olisiko osa maatiloista lopettanut ja joku edelleen kasvanut ja erikoistunut tiettyyn tuotantohaaraan. Olisiko Sarkajoen väki vähentynyt ja ikääntynyt niin, että vanhusten palvelutalo olisi kokenut vielä yhden laajennuksen? Olisiko Sarkajoki edelleen itsenäinen kunta, vai läpikäynyt kuntaliitoksen naapurikunnan kanssa ja miten se näkyisi kirkonkylän taajamamaisemassa? Olisiko uusituvan energian tuotannon kasvu tuottanut jälleen uuden merkityksen kalliomäelle, niin että mäen laella sijaitseva teleliikenteen masto olisi vaihtunut tuulivoimalaan?

Kirjoittaja Liisa Pusa on Ajan virta-teoksen fani ja on onnekseen saanut tutkia sitä suurennuslasin kanssa museologian harjoittelussa Sarka-museossa keväällä 2023.

Lisää aiheesta:

Maatalouden aika -näyttely, Sarka-museo ja www.digisarka.fi
Ennen koneita -näyttely, Sarka-museo ja www.digisarka.fi
Koneista voimaa –näyttely, Sarka-museo
www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Maisemat
www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/kulttuurimaisema
www.vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/