Hankoaura eli kaskuri

Hankoaura on maanmuokkausväline, joka maksuttiin ristiretkiajalla (n. 1000–1300 jaa.) itäslaavilaisesta kulttuuripiiristä ensin Karjalaan ja Savoon. Sieltä se levisi 1100-luvulla muualle Suomeen. Ruotsiin ja Norjaan lähteneiden suomalaisten siirtolaisten mukana työkalu kulkeutui myös Keski-Skandinavian metsäalueille 1500-luvulla. Hankoaura soveltui parhaiten pehmeän maa-aineksen muokkaukseen, ja esimerkiksi kovaa savimaata muokatessa jouduttiin yleensä turvautumaan mahdollisuuksien mukaan toisenlaisiin työvälineisiin. Hankoauralla pellon pinta murrettiin, möyhennettiin ja käännettiin, jolloin lanta sekoittui maahan. Vetojuhtana toimi tavallisimmin hevonen, mutta Länsi-Suomessa auran eteen valjastettiin usein myös härkä.   

Hankoaura nimitys viittaa suoraan sen ulkomuotoon: se on haarakas varrellinen työkalu, kuten hiilihanko tai heinähanko. Hankoaura ei kuitenkaan ole ainoa nimitys mitä kyseisestä työkalusta on käytetty. Savolaiset tunsivat sen aatrana, karjalaiset atrana ja pohjoispohjalaiset aurana ja sahrana. Uudenmaan ruotsalaismurteiden tuntema nimitys oli såka. Auran muodossa oli myös paikallista vaihtelua. Kaksi merkittävintä tyyppiä olivat hämäläis-satakuntalainen, jossa kädensija eli kurki syntyy aisojen jatkeesta. Karjalais-savolaisessa aurassa on kädensijana kaareva poikkipuu eli sarvikko.  

Hankoauran alkoi yhä enenevissä määrin korvaamaan 1700-luvulla kääntöaura. Kääntöauralla voitiin kyntää verrattomasti syvemmälle kuin aatralla, ja saada aikaan paksumpi ruokamulta. Kaikilla ei ollut kuitenkaan mahdollisuutta hankkia kääntöauraa, ja monessa maatalossa hankoaura säilytti asemansa arvokkaana työkaluna aina 1900-luvulle saakka.   

Syyskuun kuukauden esineeksi valikoitui toinen museon kahdesta hankoaurasta. Tämä kyseinen hankoaura on hämäläis-satakuntalaista mallia. Esine on 115 senttimeriä leveä, 85 senttimetriä korkea ja 38 senttimetriä syvä. Tässä kyseisessä aurassa on myös hangon kärkien päissä rautaiset terät, joilla on saatu helpommin maan pinta rikki. Tämän auran voi löytää museomme Ennen koneita -näyttelystä kaskiviljelystä kertovalta osastolta.