9/2021 Atrain

Syyskuun pimenevät illat tarjoavat mitä parhaimmat olosuhteet tuulastukselle. 

Tuulastus tai pistokalastus on vanhimpia tunnettuja kalastuslajeja ja sitä voi verrata keihään käyttöön metsästyksessä. Menetelmä on alkukantainen, mutta tehokas. 

Ennen vanhaan tuulastamaan lähtijät sytyttivät hämärän jälkeen tulet veneen kokkaan kiinnitettyyn rautaiseen parillaan. Soutaja eteni rantavedessä hyvin hitaasti ja mahdollisimman äänettömästi. Iskijä tähysti tulen loimun valaisemaa vedenalaista maailmaa atrain valmiina iskuun heti, kun raukea hauki tai lepäävä lahna osui näköpiiriin. Vanhan kansan mukaan kalaonni oli paras iltayöstä, jolloin kalat nukkuvat.

Tuulastus on niin tehokas kalastusmuoto, että se on ollut ajoittain lailla kielletty kalakantojen suojelemiseksi. Suomessa tapa oli kokonaan kielletty vuosina 1902-1941. Sota-aikana, pahimpaan pula-aikaan, säädettiin väliaikainen jokamiehen kalastusoikeus, joka salli myös tuulastuksen. Vuoden 1951 kalastuslaissa tuulastus jäi luvalliseksi ja se on edelleen laillista merellä ja järvillä paitsi keväällä huhti-toukokuussa, jolloin on kutuaika. 

Luusta tehtyjä esihistoriallisen ajan atraimen osia on löydetty ympäri Suomea, joten tuulastus on ollut tuttu kalastusmuoto koko alueella jo varhaisista ajoista lähtien. 

Kuukauden esine on uudempaa perua ja sen piikit on valmistettu raudasta. Atrain tai ahrain on peräisin Viikin maatalousmuseon kokoelmasta, ja se on nähtävillä osana Ennen koneita -näyttelyä.

Tuulastusta Kurkijoen Särkijärvellä 1937-1939. Pekka Kyytinen/Museovirasto CC BY 4.0.