Museon juhlavuosi 2025
Vuotta 2025 on Suomen maatalousmuseo Sarassa juhlittu näkyvästi, sillä museon avautumisesta on tänä vuonna tullut kuluneeksi 20 vuotta. ”Joko siitä muka on niin kauan?!” ”Vastahan tämä tähän avautui!” Tällaiset huudahdukset yllättyneiden kanta-asiakkaiden suusta ovat tulleet tutuiksi kuluneen vuoden aikana. Myös museorakennuksen ajattomuutta on hämmästelty. Useampikin kävijä on kysellyt, millaisissa tiloissa museo aloitti toimintansa 20 vuotta sitten, kun sillä nyt on näin uusi ja näyttävä museorakennus.
Kaksi vuosikymmentä on kulunut nopeasti, mutta niiden varrelle on mahtunut monenlaisia käänteitä ja tapahtumia. Näitä on muisteltu moneen otteeseen vuoden aikana, niin museon syntymäpäiväjuhlissa kesäkuun alussa, sosiaalisen median nostoissa, artikkeleissa kuin marraskuussa avautuneessa Unelmien museo -näyttelyssäkin. Kaikilla näillä tavoilla on korostettu sitä, miten museo on vakiinnuttanut toimintansa maatalouden valtakunnallisena vastuumuseona ja aiemmin erikoismuseona sekä samalla myös lunastanut paikkansa osana loimaalaisten arkea ja juhlaa.
Muistot ovat kuitenkin vieneet myös pidemmälle kuin 20 vuoden päähän. Juhlavuoden päätökseksi museo on julkaissut kotiseutuneuvos Raija Kourin kirjoittaman ja Loimaa-Seuran myötävaikutuksella syntyneen Ennen Sarkaa – Suomen maatalousmuseon syntytarina -historiateoksen. Teos keskittyy aikaan ennen museon avautumista ja vuosikymmeniä kestäneeseen ponnisteluun museon saamiseksi Loimaalle. Ensimmäiset ajatukset maatalouskoneiden keräämisestä talteen museota varten heräsivät jo 1930-luvulla ja oltuaan välillä unohduksissa nousivat uudelleen esiin. Suunnitelmat myös laajenivat alueellisesta maatalouskonemuseosta vähitellen ammatilliseksi koko maatalouden historian Suomessa kattavaksi valtakunnalliseksi erikoismuseoksi, jollaisena Sarka lopulta avautui. Useamman kerran ennen tätä toivottua lopputulosta museohanke oli ollut vähällä kaatua kokonaan.
Menneisyyden lisäksi juhlavuoden aikana on pohdittu museon tulevaisuutta. Museon syntymäpäiväjuhlien yhteydessä järjestetyssä juhlaseminaarissa kaikki Saran museonjohtajat edesmennyttä Teppo Viholaa lukuun ottamatta kokoontuivat paneelikeskusteluun. Puheenaiheena olivat niin Saran rooli valtakunnallisena ja paikallisena toimijana kuin museoalan tulevaisuus ylipäänsä. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että kriisientäyteisessä nykymaailmassa museoilla ja erityisesti Saralla on keskeinen tehtävä kulttuurisen resilienssin rakentamisessa ja suomalaisen yhteiskunnan juurien esiin nostamisessa.
Tämä sama näkemys on korostunut myös museon uutta strategiaa laadittaessa. Meitä ympäröivät kriisit tekevät maataloudesta ja myös sen historiasta monella tapaa entistä ajankohtaisempia, esimerkiksi huoltovarmuuden, omavaraisuuden ja yhteiskunnan kriisivalmiuden näkökulmista. Saralla on erinomainen tilaisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun tarjoamalla historiallista kontekstia näille teemoille. Uusi strategia myös ohjaa museota entistä kokonaisvaltaisempaan toimintakenttänsä tarkasteluun. Niinpä Sarka tuleekin tulevaisuudessa kiinnittämään entistä enemmän huomiota maatalouden, ruoantuotannon ja koko maaseudun väliseen vuorovaikutukseen ja näiden rooliin osana suomalaista yhteiskuntaa ja globaalia järjestelmää.
Kuva: Maileena Vaajoensuu, Suomen maatalousmuseo Sarka.
Juhlahetkien ja juhlavien sanojen lisäksi vuosi 2025 on pitänyt sisällään perinteiden ylläpitoa. Ennen kaikkea tämä on tarkoittanut tuttujen tapahtumien järjestämistä ja kiinnostavien esiintyjien kutsumista. Tänä vuonna erityisesti Miina Äkkijyrkän vierailu museolla veti väkeä tungokseen asti tunnelman kuitenkaan siitä kärsimättä. Tutut Takakonttikirppis ja Köyrimarkkinat keräsivät nekin jälleen suuren yleisön ja nyt jo toiseen kertaan järjestetty, koneharrastajia ja eri aikojen maatalouskoneita museon pihapiiriin kerännyt KoneSarka oli suuri menestys. Niin ikään toiseen kertaan järjestettiin kesäkuussa myös Maataloushistorian päivät, joille kerääntyi kymmenittäin maataloushistorian tutkijoita eri puolilta Suomea. Tämä jos mikä kertoo siitä, että maatalouden ja maaseudun historia koetaan erittäin tärkeäksi.
Tekemästään tärkeästä työstä Sarka on saanut tunnustusta tänäkin vuonna. Kesäkuun syntymäpäiväjuhlissa Loimaan kaupunki luovutti museolle Loimaa-mitalin osoituksena arvokkaasta työstä ja tunnustukseksi on niin ikään tulkittavissa Eduskunnan vuoden lopulla jo toistamiseen museolle myöntämä joululahjaraha, tällä kertaa valmisteluhankkeeseen uusien kokoelmatilojen saamiseksi.
Tällaisissa tunnelmissa on hyvä jatkaa kohti ensi vuotta ja tulevia vuosikymmeniä.
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2026!
Kirjoittaja Lauri Viinikkala on toiminut Suomen maatalousmuseo Saran johtajana vuodesta 2023.
