Farmall traktorit

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen maailman suurimmalla maatalouskonevalmistajalla, International Harvesterilla, oli haasteita traktorimallistonsa kanssa. Ford oli juuri tuonut markkinoille Fordson F-traktorinsa, joka oli muihin aikakauden tuotteisiin verrattuna pienikokoinen, kevyt tehokas, yksinkertainen käyttää ja hinnaltaan ennennäkemättömän halpa. IH:n omat tuotteet olivat selvästi jääneet jälkeen kehityksestä. Joitain täytyi tehdä ja pian: IH:lla aloitettiin kahden eri malliston suunnittelu. McCormick-Deering-mallisto vuodelta 1921 oli suora vastaus Fordille, se oli hyvin Fordsonin kaltainen yleistraktori peltoviljelyyn.

McCormick-Deering 15-30 traktorimalli kuvattuna museoalueen pihalla. Kuva: Juha Hirvilammi, Suomen maatalousmuseo Sarka.

Pitkällisen kehitystyön ja useiden prototyyppien jälkeen International Harvester esitteli ensimmäisen kaikkeen viljelyyn sopivan monipuolisen Farmall-traktorinsa vuonna 1924. Se oli pieni yleistraktori, jolla IH halusi haastaa Fordson-traktorit erityisesti riviviljelyssä. Valmistuksessa oli aluksi vain yksi malli, Farmall. Se oli tekniikaltaan uudenaikainen ja innovatiivinen. Moottorina oli tehokas ja taloudellinen kansiventtiilimoottori. Vaihteita oli kolme eteen ja yksi taakse. Farmallissa oli oikeat jarrut takapyörissä ja niitä voitiin käyttää myös kääntöjarruina. Traktorissa oli tukeva palkkirunko, joka mahdollisti esimerkiksi kytkimen korjauksen tai moottorin irrottamisen traktoria katkaisematta. Etupyörät asennettiin lähekkäin, jolloin kääntösäde saatiin pienemmäksi ja pyörät eivät sekoittaneet viljelyrivejä tarpeettomasti.

Kun kävi ilmi, ettei tehdas pystynyt täyttämään tilauksia tarpeeksi nopeasti, International Harvester korjasi tilanteen luomalla Farmallista kokonaan oman brändinsä. Tuotanto siirrettiin uuteen tehtaaseen ja alettiin kehittää uusia, tehokkaampia malleja. Jälkeenpäin ensimmäinen Farmall -malli nimettiin Farmall Regular -traktoriksi.

Vuoden 1931 alussa International Harvester Company esitteli uuden F-30 traktorinsa, joka oli hieman paranneltu, tehokkaampi ja kooltaan suurempi versio Farmall Regular -traktorista. Seuraavana vuonna tuotiin markkinoille Regularin seuraaja, jonka tyyppi oli F-20.  Samalla tuotiin lisävarusteeksi leveä etuakseli, jonka sai traktoriinsa USA:ssa maksutta. IH julkisti myös uuden kevyemmän mallin, F-12, joka oli hinnaltaan hyvin kilpailukykyinen. Vuonna 1937 Farmallien väri muuttui harmaasta punaiseen. Kaikkia Farmall F-sarjan traktoreita tehtiin vuosina 1924–1939 eri malleja yhteensä 148 960 kappaletta.

Mustavalkoisessa valokuvassa mies on Farmall F-20 -traktorilla äestämässä peltoa kotimaisella ”Sampo”-traktoriäkeellä.
Farmall F-20 äestämässä kotimaisella ”Sampo”-traktoriäkeellä. Kuva: Suomen maatalousmuseo Sarka.

Edellä mainituista malleista F-20 oli F-sarjan suosituin laite. 1930-luvun Amerikassa puhuttiin ”auransiipikategorioista”. F-20 kuului ”kahden siiven” kategoriaan ollen tehoasteikon yläpäässä. Suomessa F-20:a myytiin Hankkijan toimesta melko hyvin. Se oli selvästi kalliimpi kuin Fordson, mutta monipuolisempi, tehokkaampi ja kestävämpi. Juuri ennen toisen maailmansodan puhkeamista vuonna 1939 Hankkija toi maahan ensimmäiset kumipyörillä varustetut Farmall-traktorit, joihin suhtauduttiin täällä hyvin varauksellisesti. Nämä olivat mallia F-14 ja niitä kokeiltiin eri olosuhteissa vaihtelevin tuloksin. Rautapyöriin oli totuttu jo 60 vuoden ajan ja kumipyöriä pidettiin kalliina, tehottomina ja epäluotettavina.

Mustavalkoisessa valokuvassa Farmall F14 varustettuna kumipyörillä liikkuu pellolla äeksineen.
Farmall F14 varustettuna kumipyörillä. Kuva: Suomen maatalousmuseo Sarka.

Farmallin F-sarja tuli tiensä päähän juuri ennen toista maailmansotaa vuonna 1939. Kilpailijoiden tuotteet , kuten Oliverin uudet ”autotraktorit” olivat nykyaikaisemman näköisiä ja tekniikaltaankin kehittyneempiä. Silloin International Harvester esitteli uudet, huippumuotoilija Raymond Loewyn suunnittelemat ”aakkossarjan” traktorit Farmall A, B ja C. Näitä tuotiin Suomeen sotatilanteen takia vain pieniä määriä. Kun sota oli ohi, valuuttapula esti Farmallin maahantuojaa Hankkijaa jatkamasta sotaa edeltänyttä markkinaosuuden laajentamista. Dollarin korkea kurssi teki myös IH:n amerikkalaisista tuotteista kalliita verrattuna eurooppalaisiin kilpailijoihin. IH vastasi tilanteeseen perustamalla Eurooppaan lukuisan joukon tehtaita tuottamaan koneita täkäläisille markkinoille. International Harvester toimi tuolloin mm. Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa. Näiden tehtaiden tuotteet tulivat tutuksi Suomessakin.

Tarinatiinun kirjoittaja Juha Hirvilammi toimii Suomen maatalousmuseo Sarassa kokoelmapäällikkönä.