Maaseudun rakennusperintö – rakennusmestari Onni Tourun jäljillä
Turun Ruissalon vehreään lehtimetsään nousi vuonna 1933 rakennus nimeltä Huvila 59. Onni Touru suunnitteli sen kesäasunnoksi Turun kaupungin puhelinvaihteen hoitajalle Holger Karlströmille.
Kuva: Aava Kallio
Rakennusmestari Onni Touru on pitkään ollut merkillisen näkymätön mies. Hänen nimensä on saattanut olla tuttu niille, jotka ovat kiinnostuneita 1900–luvun alun maaseuturakentamisesta ja useimmiten myös niille, jotka asuvat Tourun suunnittelemassa talossa. Ulkonäöltään nämä rakennukset ovat kuitenkin tuiki tuttuja monelle Varsinais-Suomen maaseudulla liikkuvalle, ja vähitellen myös nimi tulee tunnetuksi!
Ahkera suunnittelija
Onni Touru (1879–1945) työskenteli Lounais-Suomen maanviljelysseuran rakennusneuvojana vuosina 1912–1938, ja lukuisat seudun tilojen asuinrakennukset, navetat, tallit ja muut talousrakennukset ovat hänen kädenjälkeään. Yksittäisten viljelijöiden ohella suunnitteluapua saivat myös osuuskunnat, koulut, seurakunnat, yhdistykset ja monet valtion laitokset. Touru ehti tehdä 26 vuotta kestäneen uransa aikana yli kaksi tuhatta piirustusta tai korjaussuunnitelmaa.
Miten yhdellä suunnittelijalla on ollut näin mittava vaikutus alueen rakennuskantaan? Syy juontuu 1800–luvun lopulla ja 1900–luvun alussa käytyyn keskusteluun maaseudun rakentamisen tilasta. Väkiluvun kasvu maaseudulla johti rakentamisen lisääntymiseen, tekniset keksinnöt ja tiedonkulun nopeus taas rakennustyylien tiuhaan vaihtumiseen.
Pelkoa perinteisen rakennustavan katoamisesta pyrittiin paikkaamaan valistuksella. Tämän ottivat tehtäväkseen maanviljelysseurat, ja rakennusneuvonta jatkuikin vilkkaana 1900–luvun alusta aina toiseen maailmansotaan asti. Neuvojina toimineet rakennusmestarit loivat mallipiirroksia, kirjoittivat oppaita ja laativat suunnitelmia lukemattomiin maalaisrakennuksiin. Neuvonta suunnattiin pääasiassa pienille ja keskikokoisille maatiloille, joille pyrittiin tuottamaan hillittyjä, vaatimattomia ja maalaisoloihin soveltuvia rakennuksia.
Varhaisia esikuvia
Koska rakennusten mallipiirroksia pyrittiin tuottamaan ja levittämään aktiivisesti 1900–luvun alussa, oli luonnollista, että niitä käytettiin virikkeiden antajana. Myös Onni Touru oli aikaansa ja sen keskustelua seuraava suunnittelija. Hän luki alan lehtiä ja otti vaikutteita toisilta suunnittelijoilta. Lisäksi Touru vaikutti muun muassa Suomen Rakennusmestariliitossa ja toimi sen maatalousrakennusosaston johtokunnan jäsenenä.
On kuitenkin harvinaista löytää Tourun rakennussuunnitelmista suoraa yhteyttä johonkin tiettyyn esikuvaan. Sattuma puuttui peliin Koski Tl:ssä sijaitsevan Vanhakylän asuinrakennuksen kohdalla. Omistajan tuttava oli törmännyt vanhaan mallipiirustuksia sisältävään kirjaan ja huomannut sitä selaillessaan tutun näköisen rakennuksen.
Kustannusosakeyhtiö Otavan vuonna 1913 julkaisema Oman kodin piirustuksia -niminen kokoelma sisältää kesähuviloiden rakennuspiirroksia. Vuonna 1916 suunnitellun Vanhakylän mallina on toiminut Kaarlo Hoffrénin laatima suunnitelma merenrannalle tarkoitetusta huvilasta, jota Tourun versio noudattaakin varsin uskollisesti. Suurin ero on kattokulman jyrkkyys, jota Touru on hieman loiventanut. Myös osa koristeleikkauksista on muuttanut muotoaan Tourulle ominaisempaan suuntaan.
Rakennusneuvoja Tourun asiakaskunta koostui valtaosaltaan maanviljelijöistä, joille hän suunnitteli asuin- ja tuotantorakennuksia. Vanhakylä sen sijaan suunniteltiin läheisen maatilan vanhan isäntäparin eläkepäivien asunnoksi. Touru lieneekin ottanut vapauden poiketa tavanomaisesta tyylistään ja luonut asukkaille hieman huvilamaisemman kodin.
Varman tyylin taituri
Tourun kolmelle vuosikymmenelle ulottunut suunnittelutyö kattaa erilaisia arkkitehtuurin tyylisuuntia. Tourun suunnittelemissa rakennuksissa voikin nähdä niin 1900–luvun alkuvuosien nikkarityyliä, jugendin koristeellista henkeä, 1920–luvun klassismin siroja linjoja tai piirteitä näistä kaikista tyylisuunnista. Monimuotoisuudestaan huolimatta rakennukset ovat helposti tunnistettavia ja mieleen jääviä.
Nikkarityyliä ja jugendia yhdistelevä rakennus on vuodelta 1914. Kuva: Aava Kallio.
Touru kehitti vuosien mittaan varman ja muista erottuvan suunnittelijankäsialan, jonka tunnusmerkkinä oli kulloinkin ajankohtaisen arkkitehtonisen tyylisuunnan harkittu ja tasapainoinen hyödyntäminen. Jugendin ajan rakennuksille oli tyypillistä erilaisten ulokkeiden kuten erkkerien, kattolyhtyjen, parvekkeiden ja jopa tornien runsas käyttö. Taidokkaita puuleikkauksia näkyi niin ikkunanpuitteissa, avokuistien kaiteissa kuin katonharjojen erilaisissa koristeissakin. Tourun piirtämät rakennukset noudattivat toki ajan tapaa, mutta ylenmääräiseen rönsyilyyn hän ei sortunut. Harmonia ja tasapaino olivat aina läsnä hänen suunnitelmissaan.
Siirtyminen 1920–klassismiin karsi rönsyjä myös muilta suunnittelijoilta, kun muotiin tulivat hillityt muodot ja pyrkimys symmetriaan. Antiikin Roomasta ja Kreikasta kumpuavat esikuvat, temppeleiden pylväät ja jykevät kattokolmiot, löysivät tiensä myös varsinaissuomalaisiin maalaisrakennuksiin. Tourulla siirtymä tyylistä toiseen kesti hyvinkin vuosikymmenen verran, ja hänen 1920–luvulla suunnittelemansa talot olivat usein kahden tyylin sekoituksia. Yksityiskohdat kuten ikkunoiden muodot ja vuorilaudat olivat jo klassistisia, mutta rakennuksen kattomuoto saattoi vielä edustaa jugendille tyypillistä mansardia.
ja 1920-luvun klassismia sekoittavasta tyylistä. Kuva: Aava Kallio.
Tourujen tunnistamista hanketyöllä
Varsinais-Suomen alueelta tunnetaan tällä hetkellä lähes 350 Tourun suunnittelemaa rakennusta. Niiden ohella on kymmeniä, jollei jopa satoja edelleen tunnistamattomia rakennuksia. Voidaankin todeta, että Tourun suunnittelemat rakennukset muodostavat merkittävän osan varsinaissuomalaisesta sotia edeltävän ajan rakennusperinnöstä.
Leader-ryhmä Jokivarsikumppanien tukema ja Suomen maatalousmuseo Saran vetämä Maaseudun rakennusperintö – rakennusmestari Onni Tourun jäljillä -hanke paneutuu rakennusmestarin tuotantoon alueella. Sitä edelsi Leader-ryhmä Varsin Hyvän kanssa tehty vastaavanlainen hanke. Karttunut tieto kootaan verkkosivuille osoitteeseen www.onnitouru.fi. Sivuilta löytyy esimerkiksi luettelo kaikista Tourun suunnittelemiksi tunnistetuista rakennuksista.
Suunnittelijan jäljille voi päästä yhtä hyvin arkistoaineistoja selaamalla kuin kyläteitä ajelemalla. Tiedon lähteinä toimivat esimerkiksi Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseon tekemät rakennusinventoinnit ja Kansalliskirjaston digitoimat vanhat sanomalehdet artikkeleineen. Lisäksi hankkeen tiimoilta eri puolilla Loimaan seutua ja Auranmaata järjestettyjen yleisötilaisuuksien perusteella on saatu vihiä useasta ennen tuntemattomasta Tourun suunnittelemasta rakennuksesta, sekä kerätty lisätietoja mittavasta joukosta jo tiedossa olleita rakennuksia. Myös monia alkuperäisiä dokumentteja on tullut esiin. Vaikka aluksi näyttäisi, että talon tai tilan piirustuksia tai työselitystä ei ole säilynyt, voivat ne löytyä vaikkapa vaatehuoneesta tai ullakon sahanpurujen seasta.
Arvokkaat vanhat rakennukset
Kartoitustyön ohella hanke tähtää vanhan rakennuskannan vaalimiseen ja säilyttävään korjaamiseen. Hankkeessa työskentelevä arkkitehti Tiltu Nurminen valottaa vanhan rakennuskannan erityispiirteitä: ”Rakennusten persoonallista ilmettä ja vuosikymmenien aikana syntyneitä ajan patinoimia elämänjälkiä ei voi luoda mistään uudestaan yhtäkkiä. Ne syntyvät itsestään luonnollisella tavalla vuosien mittaan ihmisten eläessä ja asuessa näissä taloissa. Jos talo on ryhdikäs, perustukset suorassa ja taloa on huollettu sopivasti, ei mikään estä sen säilymistä vielä satoja vuosia eteenpäin”.
Onni Tourun rakennusten tunnettuuden lisääminen tuo samalla näkyviin vanhaa varsinaissuomalaista rakennuskantaa laajemminkin. Jokainen Touru on osa seudun perinnerakentamisen tarinaa! Rakennuksen kuuluminen isompaan historialliseen kokonaisuuteen kiinnittää huomion kiinteistön arvoon, säilyttämiseen ja huoltamiseen.
Mainio tilaisuus tutustua rakennusmestari Tourun tuotantoon Loimaan seudulla ja Auranmaalla on tarjolla Suomen Maatalousmuseo Saran Aulagalleriassa 16.11.2025 saakka. Esillä oleva näyttely perehtyy seitsemän erityyppisen rakennuksen piirteisiin ja tyyliin. Ne edustavat maatilojen asuin- ja tuotantorakennuksia sekä julkista rakentamista. Kerrontaa täydentää joukko alkuperäispiirroksia asuin- ja karjarakennuksista.
Näyttelyn lisäksi tietoa Onni Tourun tuotannosta on osoitteessa www.onnitouru.fi. Sivustolta löytyvät myös yhteystiedot, joten ota yhteyttä, jos silmiisi osuu ’tourumainen’ rakennus tai haluat tietää lisää!
Tämän blogitekstin kirjoittanut Naantalin museossa työskentelevä Ulla Clerc on tutkinut harrastuksenaan Onni Tourun rakennuksia aina 2000-luvun alussa aiheesta tekemästään kansatieteen opinnäytetyöstä lähtien. Vuoden 2024 alusta Clerc on ollut mukana asiantuntijana ja talkoolaisena Tourun tuotantoa tutkivissa ja kartoittavissa Leader-hankkeissa. Hankkeet ovat saaneet EU:n maaseuturahoitusta.
