Museot kotiseutuvaikuttamisen muotona – Saran alkutaipaleilla
Kotiseututyö on pitkäjänteistä vaikuttamista kotiseudun ympäristön ja kulttuuriperinnön vaalimiseksi. Joka seudulla on hieman omanlaiset muotonsa sille, miten kotiseututyötä tehdään ja mitkä ovat tavoitteet sekä mitä on saatu aikaan. Kuitenkin yhteistä kaikelle kotiseututyölle on se, että siihen osallistuvat henkilöt kokevat sen omaksi tavakseen vaikuttaa yhteisen asian eteen. Maatalousmuseo Sarankin historiaan liittyy vahvasti loimaalainen kotiseututyö ja erityisesti pitkäjänteinen vaikuttaminen, sillä Loimaalle perustetun museon juuret juontavat 1930-luvulle asti.
Loimaan Kotiseutumuseon synty
Juuri ennen talvisotaa elokuussa 1939 perustettiin Loimaan kotiseutu- ja museoyhdistys keräämään maatalousesineistöä myöhemmin perustettavaa museota varten. Sota ja jälleenrakentaminen keskeytti hankkeen ja yhdistyskin jäi unholaan. Suomessa kotiseutuyhdistysten vilkkaimmat ajat koettiin sotien jälkeen 1950–60-luvuilla ja tuolloin ajatusta viriteltiin jälleen Loimaallakin. Vasta kolmannella yrittämällä vuonna 1954 perustettiin Loimaan kotiseutuyhdistys (vuodesta 1962 Loimaa-Seura). Tässä kohtaa kuitenkin alkuperäinen ajatus maatalouskonemuseosta oli jäänyt taka-alalle.
Kotiseutuyhdistysten yhtenä tärkeimpänä tavoitteena oli museon perustaminen omaan pitäjään kuten myös Loimaalla. 1955 Loimaan Manttaalikunta lahjoitti seuralle lainajyvästönä toimineen kivimakasiinin nimenomaan museon perustamista varten ja lahjoitti myös hieman rahaa sen kunnostamiseen. Rakennus määritti millaisen museon vasta perustettu yhdistys voisi perustaa. Lahjoituksena saatu rakennus ei ollut 1700-luvun hirsitalo, joka olisi sopiva talomuseoksi ja jossa olisi tiloja myös maatalouskoneille, vaan se oli vuonna 1855 Kanta-Loimaan kirkon rakennuskivistä rakennettu kivimakasiini aivan kirkon vieressä. Rakennusmestari Väinö Vesanto laati kunnostussuunnitelman, museoon kerättiin esineistöä pitkin pitäjää lehti-ilmoituksilla, koululaisten avustuksella ja muun muassa Lions Club Loimaa osallistui esineiden keräämiseen ja toimittamiseen Loimaa-Seuran varastoihin.
Loimaan kotiseutumuseo avattiin 1962 ja tänä päivänä kotiseutumuseossa on yli 4500 kirjattua ja numeroitua esinettä. Esineitä tavaroista valokuviin otetaan lahjoituksina vastaan edelleen. Esineiden määrä jo kertoo sen, että hyvin moni paikkakuntalainen on ollut mukana kotiseututyössä ja tehneet sen päätöksen, että hallussaan oleva esine on kulttuurihistoriallisesti tärkeä lahjoittaa museon esineistöön.
Maatalouskonemuseon synty – Loimaa-Seuran vaikuttamisen vuosikymmenet
Mutta miten Sarka ja Loimaa-seura liittyvät yhteen? Kuten mainittu, maatalouskonemuseohanke oli Loimaalla aloitettu jo 1930-luvun lopulla. Kivimakasiiniin ei saatu maatalouskonemuseota, mutta ajatuksena se pysyi loimaalaisten vaikuttajien mielessä. 1973 Loimaa-Seura yritti saada seuralle talomuseoksi Loimaan kunnalta 1700-luvulta säilyneen Inkin talon. Sen oli Museovirastokin todennut hyvin säilyneeksi ja ehjäksi. Kunta ei tähän kuitenkaan kotiseutuyhdistyksen suureksi pettymykseksi suostunut vaan purki talon. Niinpä seuralla oli voimavaroja suunnata ajatukset maatalouskonemuseoon.
Loimaalaisen valtuutetun Hilkka Niirasen ponsialoitteesta Varsinais-Suomen maakuntaliiton valtuusto esitti vuonna 1973 maatalousmuseon perustamista Loimaan seudulle. Hilkka Niiranen oli Loimaa-Seuran johtokunnan jäsen ja samassa johtokunnassa vaikuttanut Veikko Kotiranta oli aiemmin palauttanut mieliin maatalouskonemuseoajatuksen. Näin yksittäisten ihmisten toiminta osana laajempaa kokonaisuutta, kuten kotiseutuyhdistystä tai maakuntaliiton valtuustoa vaikutti siihen, että maatalouskonemuseohanke lähti etenemään. Loimaa-Seura tarttui maakuntaliiton valtuuston aloitteeseen ja vuosikokouksessa 1975 päätettiin aloittaa esinekeräys maatalouskonemuseota varten. Idea oli hautunut siis jo lähes 40-vuotta. Tästä maakuntavaltuuston aloitteesta meni vielä 30 vuotta ennen kuin Sarka-museon kivijalkaa päästiin muuraamaan Puujalkalan kylään Loimaalle.
Pitkäjänteistä ja suurta työmäärää tiivistäen, Saran perustaminen vaati yksittäisten toimijoiden panostusta, kunnan tahtotilaa, rahoitusta, hanketyöntekijöitä ja Loimaa-Seuraakin, että projekti lopulta saatiin maaliin ja museo sai rahoituksen. Tämä ei olisi toteutunut ilman laajaa yhteistyötä; mukana olivat yksityishenkilöt, kotiseutuvaikuttajat, yhdistykset, kuntapäättäjät, ministeriöt, ministerit ja poliitikot.
Tämän työskentelyn tuloksena Suomen maatalousmuseo Sarka avattiin yleisölle kesäkuussa 2005. Loimaa-Seura lahjoitti sinne sitä esineistöä, jota se oli vuosikymmeniä saanut kerättyä lahjoituksina paikkakuntalaisilta. Esineistön keräämisessä paikalliset ihmiset tekivät osuutensa kansalaisvaikuttamisesta lahjoittamalla erilaisia ja erikokoisia maatalousesineitä jälkipolvien ihailtavaksi.
Kotiseututyön näkyvin muoto ovat museot ja rakennukset
Kotiseututyön näkyvin ja pysyvä muoto on usein juurikin museo. Vapaaehtoisille se on keino esitellä kulttuuriperintöä näyttelyiden ja tapahtumien muodossa. Loimaalla toimii useita vapaaehtoisvoimin pyöriviä museoita, joista Loimaa-Seura ylläpitää Kotiseutumuseon lisäksi Lieskiven pajamuseota Kauhanojalla, Koulumuseota Loimaan pääkirjaston yläkerrassa ja Krekilän myllyä Niinijoen varrella. Näiden museoiden lisäksi kotiseututyötä tehdään esimerkiksi Saviseudun Joulu -julkaisun ja lukuisten erilaisten tapahtumien kautta. Eikä sovi unohtaa, että museo on myös työpaikka. Loimaa-Seurakin työllistää kesäisin kaksi opasta kotiseutumuseossa, siinä missä Sarassa työskentelee vakituista henkilökuntaa.
Museo on konkreettinen ja helposti lähestyttävä paikka: se tarjoaa paikallisille mahdollisuuden oppia paikkakunnan historiasta ja matkailijoille tilaisuuden tutustua alueeseen. Monelle matkailijalle museo on juuri se, mitä kautta paikkakuntaan tutustutaan, joten museot ovat myös paikkakunnan matkailuvaltti. Tapahtumien, näyttelyiden ja kesäoppaiden avustuksella kotiseutuvaikuttajien työ, museon esineet ja tarinat niiden takana heräävät aina hetkeksi eloon.
Kirjoittaja Katariina Yli-Heikkilä on metsämaalainen Loimaa-Seuran hallituksen jäsen vuodesta 2023 ja Kotiseutuliiton valtuuston jäsen kaudella 2025-2027.
Maatalousmuseo Saran, loimaalaisten kotiseutuvaikuttajien ja Loimaa-Seuran yhteyksistä voi lukea lisää myöhemmin, kun Sarka-museon syntyhistoriikki julkaistaan. Tämän blogitekstin kirjoituksessa on käytetty Raija Kourin käsikirjoitusta ajasta ennen Sarka-museon valmistumista. Lisäksi historiatietojen lähteenä on käytetty Loimaa-Seuran historiikkia ”Loimaa-Seuran seitsemän vuosikymmentä” (2024), jonka ovat koostaneet Riitta Jumppanen (vuodet 1954-2003) ja Raija Kouri (vuodet 2004-2024).
