Kun ruotsalainen Gustav De Laval keksi maitoseparaattorin vuonna 1878, väylä maidon koneelliselle jalostamiselle aukesi. Ruotsalaiset valmistajat kilpailivat aggressiivisesti tanskalaisia ja saksalaisia valmistajia vastaan ja pakottivat nämä marginaaliseen asemaan markkinoilla. Kone- ja Siltarakennus Oy Helsingistä sai kaapattua aloittelevaan separaattorituotantoonsa tanskalaisen asiantuntija, Frantz Mortensenin. Mortensenin johdolla Helsingissä aloitettiin kiihkeä kehittely- ja valmistelutyö. Tavoitteena oli lyödä ruotsalaiset heidän omalla alallaan valmistamalla parempia ja käytännöllisempiä separaattoreita halvemmalla.

Ensimmäiset patentilla suojatut Lacta-separaattorit valmistuivat vuonna 1911 ja malli osoittautui lukuisissa testeissä ja vertailuissa erittäin toimivaksi. Kone- ja siltarakennus Oy kehitti vielä edullisemman mallin, Milkan, jonka hyvä hinta-laatusuhde avasi markkinoita pohjoismaihin ja kauemmas Eurooppaan, jopa USA:han. Jopa Ruotsiin perustettiin tytäryhtiö valmistamaan Lactaa siellä. Tuotanto kasvoi aina 1930-luvun lamavuosiin asti. Vuonna 1935 Wärtsilä-yhtymä osti Kone- ja Siltarakennus Oy:n osakekannan. Suuren yhtymän suojissa separaattorituotanto jatkui vähentyen kysynnän myötä. Kun Wärtsilä hankki omistukseensa Pietarsaaren konepajan vuonna 1936, siitä tuli Suomen huomattavin maatalouskonevalmistaja.

Kuukauden esineeksi valittu emalikyltti mainostaa Lacta-ja Milka-separaattoreita 1930-luvun tyyliin. Tällaisia kylttejä kiinnitettiin kauppaliikkeiden seiniin eri valmistajien toimesta. Kyltti on lahjoitettu museon kokoelmiin vuonna 2020.                    

• Kone- ja siltarakennus Oy
• kuukaudenesine
• Lacta-separaattori
• maidon jalostaminen
• maito
• museokokoelmat
• sarka
• separaattori